Erityisesti pienelle ict-yritykselle saattaa olla ongelmallista, jos sen muutamat avainhenkilöt siirtyvät isomman sopimuskumppanin palvelukseen kesken projektin.
Samoin isommallekin yritykselle saattaa aiheutua viivästyksiä, jos useita asiantuntijoita yllättäen vaihtaa työnantajaa. Ict-alalla rekrytointirajoitusten käyttö on yleistä, ja muun muassa it-alan vakiosopimusehdot (IT2015) sisältävät rekrytointirajoituksen osana sopimusehtoja.
Yrityksen työntekijällä voi lisäksi olla omassa työsopimuksessaan kilpailukieltolauseke, joka käytännössä hankaloittaa siirtymistä saman alan yrityksen palvelukseen.
Näitä työntekijän henkilökohtaisia kilpailukieltoja säädellään tiukasti työsopimuslaissa, joka on yritystä velvoittavaa pakottavaa lainsäädäntöä.
Rekrytointirajoitukset ovat sen sijaan yritysten välisiä sopimusasioita, joihin voidaan liittää tarvittaessa myös sopimussakko. Tavanomainen sopimussakon suuruus rekrytointirajoituksen rikkomuksesta yritykselle on työntekijän kuuden kuukauden bruttopalkkaa vastaava summa.
Mikäli jossakin projektissa yrityksellä kuitenkin on erityisen vaikeasti korvattava asiantuntija, kannattaa sen tällöin neuvotella sopimussakon määräksi suurempi summa.
Päämiehen edun mukaista on rekisteröidä käyttämänsä tavaramerkit ja logot kattavasti kotimaassa ja ulkomailla. Tämän lisäksi kannattaa jälleenmyyntisopimuksiin laatia tavaramerkkejä koskeva lauseke, jossa jälleenmyyjä vahvistaa ymmärtävänsä, että kaikki tuotteen tavaramerkit ovat päämiehen yksinomaista omaisuutta.
Lisäksi on hyvä kirjata, että jälleenmyyjä saa sopimusyhteistyöllä tavaramerkkeihin ainoastaan myyntitoimintaansa liittyvän rajoitetun käyttöoikeuden sopimuskaudeksi. Mikäli jälleenmyyjälle annetaan oikeus käyttää myyntitoiminnassa joitakin omia tavaramerkkejään päämiehen tavaramerkkien rinnalla, on myös tästä käytännöstä syytä kirjoittaa selkeä lauseke sopimukseen.
Erimielisyyksien käsittelystä on aina syytä laatia oma sopimuslauseke. Yrityksillä on oikeus sopimuksissaan määritellä, käyttävätkö ne yleistä tuomioistuinta vai yksityistä välimiesmenettelyä. Riidanratkaisua koskevassa sopimuskohdassa sovitaan, minkä välitysinstituution sääntöjä riitelyssä käytetään. Lisäksi kansainvälisessä sopimuksessa on mainittava, minkä maan lakiin välimiehet perustavat ratkaisunsa.
Tilaa uutiskirjeemme
TIEKEn uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa digitalisaatiosta sekä kutsuja TIEKEn tapahtumiin. Tutustu tästä tietosuojaselosteeseen.
Seuraa meitä
TIEKE rakentaa Euroopasta – ja Suomesta sen osana – kilpailukykyistä, uudistuvaa ja ihmisläheistä yhteiskuntaa, jossa organisaatiot ja yksilöt hyödyntävät digitalisaation, datan ja teknologian tuomat mahdollisuudet.
TIEKE | Työpajankatu 13, 2. krs, 00580 Helsinki | puh. +358 9 4763 0400 | Käyttöehdot | Rekisteri- ja tietosuojaseloste | Evästetiedot | Palaute | Yhteystiedot
